Tuurunkankaan autiotuvan rannassa. |
Kun vihdoin saimme kaikki tavarat pakattua ja eväät valmisteltua, lähdimme ajamaan kohti Joutsijärveä. Lunta oli kohtuullisesti maassa ja lämpötilakin ihan hyvä, noin nollan tietämillä. Ikävän ilmasta silti teki isoina märkinä hahtuvina satava lumi, joka kasteli rinkkojen yläosat ja vaatteiden hartiat sekä hihat. Itse asiassa lähtö venähti niinkin pahasti, että pääsimme lähtemään autolta vasta noin klo 21.
Matka autiotuvalle oli lyhyt, mutta tuntui pimeässä sakeassa lumisateessa pitkältä. Jännitystä lisäsi melkoisesti matkalla olevat vesistöjen ylitykset, jotka tehtiin tukevalla lautalla ja ei-niin-tukevalla soutuveneellä. Molemmat olivat ketjuilla kiinni vaijereissa. Lautalla ylitys onnistui ongelmitta, mutta soutuveneellä sai olla tarkkana. Veneen pohjalle oli kertynyt jonkin verran jäätä, mikä lisäsi painoa. Vene ui siis melko syvällä ja ylitettävässä välissä tuuli melkoisesti, mikä osaltaan vaikeutti lisää ylittämistä.
Autiotuvalle päästyämme teimme tulet takkaan, jonka kunto oli heikohko. Tuvassa olikin info-lappu, jossa kerrottiin takan ja piipun olevan kevään korjauslistalla. Tuvassa ei ollut muita ja kelin sekä kellon ajan takia en uskonut sinne enää muita tulevankaan, joten valtasimme koko pöydän ja aloimme tekemään iltapalaa.
Herkullista kalakeittoa. |
Olimme suunnitelleet lähtevämme aikaisemmin liikkeelle, joten olin varannut illaksi tukevan ruuan. Olin kuorinut valmiiksi perunat ja porkkanat. Seuraavaksi piti kuoria sipuli ja pilkkoa ainekset kattilaan. Ruuan teimme kahdella eri kattilalla siten, että keitimme ensin kasvikset toisessa ja jaoimme ne sitten kahteen kattilaan. Tämän jälkeen lisättiin paloiteltu lohi ja kookoskerma. Reissussa olisi hyvin voinut olla mukana tavallistakin kermaa, mutta halusin testata kookoskerman makua kalakeitossa sen huoneen lämmössä säilyvyyden takia. Lopputuloksena oli erittäin maukas kalakeitto. Määrät tosin olivat niin överit, että seuraavana aamuna syötiin vielä loput sopat eikä puuroa tarvittu.
Takka saatiin kyllä palamaan kohtuullisesti, eikä savua tullut liikaa sisälle, mutta tupaa lämmittämään siitä ei ollut. Nukkumaan mentäessä lämpö sisällä oli noin 4°c. Kaikki tarkenivat nukkua yönsä hyvin, eikä kylmä valvottanut ketään. Itselläni oli testissä Cumuluksen Taiga 360 ensimmäistä kertaa muualla kuin riippumatossa. Quilt toimii hyvin noinkin, mutta mikäli mielii nukkua muualla kuin riippumatossa, täytyy panostaa kunnolliseen makuualustaan. Ohut solupatja mallia Jysk ei ollut tarpeeksi lämmin ja pehmeä.
Nukkumaan menossa. |
Herättyämme söimme kalakeiton jämät, pakkasimme tavaramme ja lähdimme takaisin kohti autoa. Valoisalla kulkiessa matka tuntui merkittävästi lyhyemmältä ja oli kiva nähdä myös ympäröivä maisema. Yöllä näkyvyys oli vain noin 5-10m lumisateesta johtuen. Veneellä tehtävä ylitys oli edelleen haastava, mutta huomattavasti miellyttävämpi valoisuuden takia.
Tuurunkankaan tupa kuvattuna ovelta. |
Kiva reissu, vaikka jäikin vähän lyhyeksi. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi ollut kiva käydä kurkkaamassa myös Sisälmystenlahden autiotupa. Jospa kevään aikana saisi jossakin kohtaa tehtyä hieman pidemmän retken Joutsijärvelle. Maisemat ainakin olivat kivat ja tupakin viihtyisä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti